Opiskelu on kuin pelaisit Tetristä

Minusta opiskelu on kuin Tetris-peli – tällainen kiviaikainen esimerkki tähän alkuun! Tuossa pelissähän erimuotoiset palaset tippuvat alas, ja ne pitää sijoittaa alustaan niin, että rivi täyttyy ja katoa – ja pikkuhiljaa vauhti kiihtyy.

Minä ajattelen opiskelusta juuri näin: on helppo tiputella uutta tietoa vanhan tiedon sekaan, kun on perustiedot hallussa. Asiat ymmärtää, ja ne jäävät mieleen. Jos sinusta tuntuu, että uutta on kuitenkin vaikea oppia tai lukiossa mennäänkin liian nopeaan tahtiin, voi syynä olla se, että perustiedot ovat jäänet oppimatta. Alakoulussa tai yläkoulussa jokin oppiaine tai koko vuosi on voinut mennä syystä tai toisesta pieleen – elämässä sattuu ja tapahtuu jokaiselle. On sallittua se, että opiskelu jääkin elämän myllerryksessä toiselle tai kolmannelle sijalle.

Jos on vaikea keskittyä tai motivoitua, ei opi. Saatat alkaa vihata jotain oppiainetta tai opettajaa – opiskelukavereista puhumattakaan. Elämässä on vaikeita asioita käsiteltävänä. Vanhempien ero, yksinäisyys, ystäväsuhteet, pelko tulevasta, menetyksiä – elämään kuuluu kaikki. Vaikka meidän kuuluu käydä läpi erilaisia tunteita ja elämänvaiheita – ne vain tuppaavat estämään opiskelun.

Kirjallisuusterapiaohjaajana kehotan sinua kokeilemaan kirjoittamista. On paljon tutkimuksia siitä, miten kirjoittaminen – päiväkirjan tai muun satunnaisen tekstin, omien tunteiden ja ajatusten kirjaaminen – auttaa. Netflixsissä on kiinnostava dokumentti Stutz, jossa näyttelijä Jonah Hill haastattele terapeuttiaan, joka myös viittaa kirjottamisen parantavaan voimaan.

Kun on vaikeaa opiskella ja keskittyä, koeta seuraavia tehtäviä. Niissä on tarkoitus vain kirjoittaa omia, tajunnanvirtaa olevia tekstejä. Älä sensuroi itseäsi. Kirjoita mielellään kynällä, ei koneella. Kynällä kirjoittaminen antaa sinulle aikaa prosessoida sanoja. Kirjoittaminen auttaa sinua siirtämään sisäisen myllerryksen paperille. Näin saatat yllättäen vapauttaa itsestäsi energiaa opiskeluun.

Valitse se aloitus, joka puhuttelee.

Opiskelu on kuin ---

Mun koulu/lukio on kuin ---

Musta tuntuu äikän (tai jonkin muun oppiaineen) tunneilla, kuin olisin/haluaisin ---

Alakoulussa opiskelu oli ---

Yläkoulussa opiskelu oli/on ---

Lukiossa tuntuu siltä, kuin ---

Opiskelijana olen kuin ---

Opettaja on kuin ---

Osaan –

En osaa - -

Musta tuntuu - --

Muistan - -

En muista - -

Mitä ajatuksia ja tunteita nousi pintaa? Voit jatkaa jonkin tunteen tai ajatuksen käsittelyä seuraavilla tehtävillä:

1. Valitse yksi kirjoittamistasi aiheista ja kirjoitta tajunnanvirtaa 5 minuuttia. Älä pysähdy, kirjoita ilman itsesensuuria.

2. Jatka seuraavia lauseita:

Jos valitsemasi tunne/ajatus olisi väri, mikä väri?

Jos tunne/ajatus olisi jokin muoto, mikä tai millainen muoto?

Jos tunne/ajatus olisi eläin, mikä tai millainen eläin?

Jos tunne/ajatus olisi haju tai ääni, millainen se olisi?

Jos tunne/ajatus olisi kasvi, mikä tai millainen kasvi?

Jos tunne/ajatus olisi talo, millainen talo olisi?

Jos tunne/ajatus olisi satuolento tai pelihahmo, mikä tai millainen?

Jos tunne/ajatus olisi peli tai elokuva, millainen se olisi?

Jos tunne/ajatus olisi maa, mitä siellä tapahtuisi?

Miltä ajatus tai tunne nyt tuntuu? Voitko jo tarkastella sitä hieman etäämmältä? Tämän tehtävän myötä ei tunne varmaankaan katoa. Se voi on kuitenkin tiedostaa, mikä antaa etäisyyttä aiheeseen. Ehkä voit nyt hetken keskittyä muuhunkin? Ehkä havaitsit jonkin asian, jota et ole osannut ajatella?

Jos huomaat, että tunne tai ajatus on tosi iso ja estää sinua opiskelemasta, ota yhteyttä koulupsykologiin tai juttele aiheesta jonkun läheisen kanssa. Tunteista pitää puhua! Jos tunteitaan ei tunnista tai käsittele, ne alkavat ohjaamat käytöstä, mikä saattaa tehdä hallaa ihmissuhteissa – ja opiskelussa.