Kieli keskellä somea

Suomen kieli muuttuu jatkuvasti. Tämä ei ole uutta, sillä kielille on ominaista muutos; kieleen syntyy uusia sanoja, kun yhteiskunta ympärillämme muuttuu. Uudet keksinnöt ja ilmiöt kaipaavat uusia sanoja kuvaamaan niitä tarkasti. 2020-luvulla globalisaatio, internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet suomen kieleen ennätystahtia uusia sanoja. Uusissa laina- ja slangisanoissa ei itsessään ole mitään väärää. Tärkeää olisi kuitenkin säilyttää kosketus myös sellaisiin suomen kielen sanoihin, jotka eivät ole jokapäiväisessä käytössä.

Rikas kieli on kaikkien etu. On hyvä, että vanhemmat sukupolvet ymmärtävät nuorten käytössä olevaa sanastoa -- ja toisinpäin. Rikas kieli mahdollistaa myös tarkan tavan ilmasta omaa ajattelua -- niin keskusteluissa kuin kirjoitetuissa teksteissä. Rikas kieli tukee myös ihmisten välistä kanssakäymistä ja keskinäistä ymmärtämistä.

Tutkimusten mukaan nuorten sanavarasto heikkenee jatkuvasti. Vaikka sanasto olisikin laajasti tuttua, käytettävien sanojen määrä on suppea. Suuri syy kielen köyhtymiseen ja sanavaraston heikkenemiseen on se, että osa lapsista ja nuorista lukee todella vähän, jos lainkaan. Arvion mukaan nuori, joka ei lue lainkaan kirjoja, tuntee noi 15 000 suomen kielen sana, kun taas lukeva nuori tuntee keskimäärin 50 000 --70 000 sanaa.

Lukeminen siis kannattaa tästäkin syystä. Lukemalla voi rikastuttaa omaa sanavarastoa entisestään. Olisi tärkeää, ettei sosiaalinen media supista omaa. sanavarastoa minimiin ja että sosiaalisen median sisältöjen ohella meillä kaikilla olisi aikaa kuluttaa myös muuta mediaa ja kirjallisuutta.