Jännittääkö?

Olin yliopistoaikoinani puheviestinnän kurssilla. Samalla kurssilla oli eräs opiskelija, joka oli meidän kaikkien ryhmäläisten mielestä erityisen hyvä puhuja. Ihailimme häntä kaikki ja halusimme tietää, miten hän oli näin luonteva ja taitava esiintyjä.

Nuori mies kertoi, että ollessaan lukiossa hän oli havahtunut siihen, miten vaivaannuttavaa oli olla sukujuhlissa, joissa puolitutut tädit ja sedät tulivat kyselemään kuulumisia. Koulussakaan oppitunneilla hän ei halunnut koskaan ottaa puheenvuoroa vaan etsi paikan luokasta, josta tulisi vähiten nähdyksi.

Häntä oli kuitenkin alkanut ärsyttää oma sulkeutuneisuutensa. Hän päätti, että haluaa muuttua, ja teki suunnitelman, että jokaisella oppitunnilla pyrkisi vastaamaan opettajan kysymyksiin (onhan tämäkin kuin pieni puheenvuoro). Näin hän alkoi vahvistaa näkyväksi tulemistaan. Sukujuhlissa hän päätti ottaa täteihin ja setiin kontaktin ja alkoi puhua heidän kanssa kuin ihmisten kanssa konsanaan. Tietoisesti hän alkoi etsiä tilanteita, joissa voisi harjoitella puheenvuoron ottamista, keskustelua ja kohtaamista. Lopputuloksena oli se, että 25-vuotiaana hän oli koko ryhmän ihailema esiintyjä.

Elämässä ei ole viisasta ratkaista ongelmia niin, että pistää pään pensaaseen ja ajattelee, ettei tee koskaan sellaista, minkä kokee vaikeaksi. Usein opiskelijat pyytävät, ettei heidän tarvitsisi pitää puhe-esitystä, koska se on vaikeaa. Ymmärrän kyllä, että ala- ja yläkoulusta on saattanut jäädä karmivia kokemuksia siitä, miten se luokkalaiset ovat saattaneet olla ilkeitä ja julmia. Näistä vanhoista asioista on kuitenkin hyvä päästä yli.

Jos jännität, on hyvä muistaa, että kaikki jännittävät ja niin pitääkin! Jännittäminen tuo hyvän vireystilan esitykseen. Jännittämistä voi hallita muun muassa hengitysharjoituksella.

Jos pelkäät, että tulet nolatuksi tai haukutuksi siitä, millainen olet, mieti asia näin: Ihminen, joka keskittyy arvostelemaan muita, on itse pelokasta ja hukassa. Tällaisella ihmisellä ei oikeasti ole itsellä elämää! Jos keskittyy vain muihin, ei elä omaa, täyttä elämää. Koe tällaisia ihmisiä kohtaa sääliä, sillä he jos ketkä, ovat pihalla! Tärkeintä on, että olet oman elämäsi tähti - ei se pöllö, joka yrittää tehdä itsestään isompaa, alentamalla muita. Tällainen kääntyy kyllä jossain vaiheessa kiusaajaa itseään vastaan!

Altista itsesi - ohjeita esiintymispelon voittamiseen

Esimerkkitarinassani opiskelija teki viisaasti. Hän altisti itsensä uudestaan ja uudestaan tilanteelle, joka ensin tuntui vaikealta. Kerta kerralta hän onnistui kääntämään negatiivisen tilanteen positiiviseksi. Itsensä altistaminen jännittämiselle johtaa väistämättä siihen, että jännittäminen vähenee. Itsekin olen nuorempana jännittänyt aika lailla, mutta aika ja iso määrä harjoittelua on tehnyt tehtävänsä.

Altistaminen on tärkeää, mutta mieti myös sitä, mitä jännittäminen sinulle merkitsee. Jos siis pelkkä altistaminen ei tunnu riittävän, voit jatkaa seuraavilla tehtävillä syventyäksesi jännittämisen syihin.

Kirjoita

Mieti tunnetta, joka esiintymiseen liittyy (jännittäminen/pelko/epävarmuus), ja kirjoita tästä tunteesta, kuin se olisi esine (tehtävä kuten blogitekstissä Opiskelu on kuin Tetristä):

- Minkä värinen ja muotoinen se olisi?

- Miltä se tuntuisi?

- Miltä se haisisi, maistuisi tai kuulostaisi?

- Millainen talo tai auto se olisi?

- Millainen puu tai kivi se olisi?

- Kuinka iso tai pieni se olisi?

- Jos se olisi maa, mikä maa se olisi?

- Jos se olisi eläin, mikä eläin se olisi?

- Miten se liikkuisi tai millaisia ääniä siitä lähtisi?

Miltä jännittäminen tai siihen liittyvä muu tunne tuntuu nyt? Onko tunne muuttunut? Katsele mielessäsi tunnetta nyt. Mitä ajatuksia herää? Jatka seuraavalla tehtävällä.

Kirjoita dialogi itsesi kanssa

Käy keskustelua jännittämisen (tai muun tunteen) kanssa. Kuvittele, että tuo tunne olisi henkilö, hahmo, joka kanssa keskustelet. Sinä kysyt, tunne vastaa:

Katso esimerkki ja tee sitten oma keskustelu jännittämisen kanssa - anna vastauksen tulla mielikuvituksestasi, intuitiivisesti:

Sinä: Miksi sinä, jännittäminen, valtaat mieleni esitystilanteissa?

Tunne: Tulen auttamaan sinua?

Sinä: Ethän sinä auta. Sinä pilaat esitykseni.

Tunne: En tietenkään, haluan auttaa ja tulla nähdyksi.

Sinä: Mitä minun pitää jännityksessä nähdä?

Tunne: Haluan sinun miettivän sitä, miten tärkeä tämä esitys on.

Sinä: Kenelle?

Tunne: Niin, kenelle. Onko esitys tärkeä sinulle sen takia, että haluat tulla nähdyksi hyvässä valossa?

Sinä: Tietenkin.

Tunne: Sinä olet hyvä, onnistut tai et. Esitys ei kerro siitä, miten hyvä tai huono koet olevasi. Esitys kertoo toiveista.

Sinä: Mitä tarkoitat?

Tunne: Toivot olevasi muiden silmissä hyvä – eikö? Miksi?

Sinä: Joo, koska muut arvostelevat.

Tunne: Uskotko siihen? Mitä merkitystä sillä on, että joku arvostelee?

Sinä: Minusta ei pidetä.

Tunne: Tämä ei pidä paikkansa. Sinusta pitävät kaikki ne ihmiset, jotka ovat oikeasti sinulle tärkeitä. Mitä väliä muilla on?

Sinä: - -

Tunne: --

Tee nyt oma keskustelusi sinua vaivaavan tunteen kanssa! Vastaa intuitiivisesti – uskalla heittäytyä.

Toivottavasti harjoitus toi uuden näkökulman aiheeseen!

Muista myös hengittää

Jännittämisestä on myös paljon hyviä kirjoja ja oppaita, joita voi lukea. Tärkeintä lienee kuitenkin jännittämisen hallinnassa yksinkertainen sääntö: hengitä. Kun hengittää syvään, keho rauhoittuu – tämä saa myös mielen rauhoittumaan.

Hengitä syvään. Pintahengitys lisää jännittyneisyyttä. Siirrä jännitys koko kehoon niin, että tunnet hengityksen alavatsassa asti. Harjoittele syvähengitystä ja aina, kun huomaat, että keho alkaa reagoida jännittämiseen, siirry tietoisesti hengittämään muutaman kerran syvään. Kun keho rauhoittuu, mieli rauhoittuu!

Kannattaa myös miettiä sitä, että mikään esitys lopulta ole elämässä koskaan tärkeintä. Muistan jonkun sanoneen, että itselleen voi sanoa ”perussuoritus” – älä siis aseta itsellesi kohtuuttomia vaatimuksia. Riittää, että olet oma itsesi!